perjantai 11. joulukuuta 2009

Kettu ja karhu -kaverukset


Porkkanatarha -blogissa oli ihana karhu ja halusin kokeilla myös. Meidän karhu vaan sai liian pienet silmät ja nenän (tilasin Donnosta). Karhu sai kaverikseen ketun, kaava samasta lehdestä eli Suuri Käsityölehti 11/97.

Ihanat kaverukset jokatapauksessa, ja leikitty jo vaikka kuinka. Eilen illalla valmistuivat, kun vielä haettiin Donnon paketti ja päästiin täyttämään silmien ja nenien asennuksen jälkeen. Ei siinä viitsinyt alkaa uusia neniä tilaamaan, kun lapset odottivat eläimien jo valmistuvan.

Aina muuten päätän, etten enää ikinä tee turkiksista mitään! Joka leikkuun ja saumanompelun jälkeen imuroisaan se sauma, kappale, omat vaatteet ja lattia ja ompelukone =D. Mutta niin kivoja on aina lopputulokset että kai sitä taas jossainvaiheessa. Ketun karvaakin vielä jäi ja se oli sitä kamalinta työstettävää.
Nyt valitus seis =D. Loppu hyvin kaikki hyvin.

5 kommenttia:

Sanna kirjoitti...

Mutta eikös karhuilla ole oikeastikin pienet silmät?
Söpöset otukset!
Riippuu muuten turkiksesta, paljonko sotkee, olen tehnyt (vuosia sitten tosin, ehkä aika kultaa muistot) antiikkinalleja, enkä muista moista karvaongelmaa, käytin sellaista hyvin puuvillaista, lyhytkarvaista turkista, nuo pitkäkarvaiset ja oikein keinokuituiset on kyl vihonviimeisiä, jääkarhusta irtoaa yhä haituvia!

Annika kirjoitti...

Ihania molemmat! Ihastelin myös Porkkanatarhan karhua. Pitää varmaan tuo lehti lainata itsekkin.. Vaikka en kyllä tänä jouluna ala silppuamaan karvaa! Tuoreessa muistissa vieläkin edellinen sotku..

Mari kirjoitti...

Hyvältä näyttää teidänkin otukset=) Mä olen kanssa joskus tehnyt ton ketun ja nytkin olis siihen materiaalit odottamassa. Mutta muut ompelukset ajaa ohi.

NorppaStiina kirjoitti...

Voi kuinka ihania!!! Pitäisköhän itsekin kokeilla...

Riikka kirjoitti...

Sannu: Samaa ajattelin, että kai niillä oikeastikin on pienet silmät, olis vaan jotenkin ollut kivemmat pehmolelulla sellaiset isot, varsinkin kuono. Vaikuttaa tosiaan karvan laatukin, tuo oranssi kettukarva oli oikein keinokuitua ja kamalinta, ketun vaalea osa taas sitä michas-stoffecken "laatukarvaa" ja se oli ihan mukavaa työstää.

Ansku: Karva on kyllä ihanaa ja kamalaa, itse piilotin ne nyt hetkeksi ainakin vaatekomeroon. Sitten kun ne joskus taas osuu silmiin niin voin harkita =).

MAri: Meillä tytöt olis halunnut sen ilveksen samasta lehdestä, mutta ei ollut sopivaa karvaa ja en raaskinut ostaa, näihin sai tuhottua vanhoja.

Norppastiina: Imuri esiin ja kokeilemaan! Lopputulos sit palkitsee =D.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...