Puku, joka täyttää uudenvuodenlupauksen, eli tulee tarpeeseen ja sitä on ommeltu ajan kanssa ja siihen on panostettu, jopa käyty ostamassa hopeinen nyöri (tennarinnauha oikeasti).
Puku tarvitaan kevääksi ulos, kesän viileille ilmoille ja toivottavasti se on vielä syksylläkin kunnossa, kun eskari alkaa ja pääsee liikuntatuntivaatteeksi.
Takki on kokonaan vuoritettu, pallotrikoolla ja samaa palloa on kanttauksissa ja taskuissa ja hupun reunassa.
Silityskuvat on heijastavat eli turvallisuudestakin pidettiin huolta. Samoin kun hupun nyöri ei ole "kuristava" vaan vain päät näkyy ja ne on ommeltu vetoketjusaumaan kiinni. Jossain kaupan hupparissa oli tälläinen ratkaisu ja se näytti kivalle.
Sepäs valmistui sopivasti ennen elämän ensimmäisiä treenejä ja koska oli kova pakkanen, puettiin se lämmikkeeksi. Alla on sitten vielä Cheer -shortsit ja t-paita, isosiskolta perityt.
Meidän pienin "leaderi" lähdössä treeneihin. Oli kuulemma niin kivaa, että ei jaksa nukkua 7 yötä seuraaviin asti. Ja puku kelpasi paremmin kuin hyvin. Alan pikkuhiljaa oppia, mikä kelpaa.
Ja vaikka kutsuin pukua verkkariksi, se on hempeän vaaleanpunaista collegea.
Tammikuun haaste paikallisessa ompeluseurassa on ommella jotain, josta tulee itse hyvälle tuulelle. No, tällähän sitä voi osallistua.
2 kommenttia:
Aivan ihana!
Tosi kaunis ja viimeistelty setti!
Lähetä kommentti